maanantai 30. lokakuuta 2017

Käin kukkaukset

 27.5.1998 21.45

Käin kukkaukset

Käin kukunta kunnaalta kaaniina kuuluu,
vanhoilta piijoilta pelekästään huu huu, 
Mustarastas se suloisen sointinsa antaa,
johon kurpan tuo kurnutus ei ottanna kantoo.

Luonto hiljainen on, toista oll ennen,
kun käittii kukkuivaivat tullen ja mennen.
Mustarastas se suloisen sointinsa antoi
johon kurpan tuo kurnutus ei ottanna kantoo.

Kaukana käki nyt orpona kukkuu,
etelän reissuilla kaverit hukkui.
Siellä EU:ssa särvitään, pikkulintuja monta,
jonkun meilläi pitäs sannoo:,, Perin onnetonta.

Elotonta reservaattii meille nyt luodaan,
ottooko pitäs vua, mitä etelästä suodaan.
Nythän tässä pitäs jo nyrkkiä näyttee,
ei pikkulintuja sua syyvvä, tai kaikkia täyttee.

Onko piättäjät menneet jo eu:ssa lankaa,
Pitäskö heille hommata jo hamekankaat,
Mitää ei heillä, tolokkua oo ennee
Ovat ostaneet uutena reikäsen vennee..

Mauno Strandén

Ps. siihen on sävelkin, valssahtavaa!

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Hiljainen kitara

Hiljainen kitara

Kari Tapio
Hiljaa, hiljaa, kuulla soiton mä saan
kuuletko sen muuan muukalainen
kertoo näin soitollaan.
Laredon kaupunkiin kerran
tuli ratsain niin hiljainen mies
vaikk viipyi vain tuokion verran
hänen tulleen kai jokainen ties.

Mistä saapui hän, tiedä ei kukaan
ei lausunut mies sanaakaan,
mutta kauneimman tytön sai mukaan
hiljaa soittaen kitarallaan.

Hiljaa, hiljaa,
kuulla soiton mä saan kuuletko sen,
muuan muukalainen kertoo näin soitollaan.
Laredon kaupunki kerran
alkoi häitä jo juhlia niin.
Soivat kellot vain tuokion verran
jonkun puuttuvan kun huomattiin.

Tuli morsian, nähnyt ei kukaan
vain sulhasta kumppaninaan .
Oli viety mies yön mustan mukaan
tuuli soittaa nyt vuorilla vaan.
Hiljaa, hiljaa, kuulla soiton tuon saan.
Kuuletko sen, tuuli yksinäinen
kertoo näin soitollaan.

torstai 12. lokakuuta 2017

Kuinka paljon rakkautta

M:lä 2017

Kuinka paljon rakkautta 

Kuinka paljon rakkautta
meillä lieneekään.
kuinka paljon sanomatta
siitä jääneekään.

Jokainen päivä
aikamme kiitää,
kiirehdimme, aikamme liitää,
riennämme vaan,
emmekä huomaa,
missä onni onkaan
elämässäin, kohta kaikki ohi on!

Kuinka paljon hitaammin
vois katsoo elämää,
kuinka paljon läheiselleen
kertoa, sua rakastan!

Jokainen päivä
on luojamme lahja
jokainen hetki
arvokas meille
aina kun vaan sinua
minä, lähelläin pitää saan.

M S

Ps. Raakaversio, viiyönä oli loistava sanoitus, mutta se katosi unen mukana, odottelen  oikeaa inspiraatiota asian tiimoilta, täsä on valmis sävelkulukin..

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Sininen huivin säveleen uudet sanat

Sininen huivi uusin sanankääntein 2017

Huivin sinisen sain,
sulta rakkahimpain,
syytä siihen mä en
kysellyt sinulta en.
Siihen kiedon mä pään
Sen muistona nää-än
muistona kannan
kun sua muistelen.

Minä kysele een
missä milloinkin mee-et
huivin sinisen vaan,
jonka sulta sen sain
pidän vain mukanain.
Kätke lahjaani ee-en
minä sulta kun sain sen
se ain mukanain on,
kun sua muistelen!

M Strandén


Ps joskus kaipaisi sanoja, joita ei ole, ei inspis oikein nyt pursunut?
Voimpa palata asiaan...


Tässä toisen valssin sanat