keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Pilvilinnan prinsessa!

                                                    Myrskylä 16.9.2016
 Pilvilinnan prinsessa

Kuinka onnea nuorena etsin
oli mieli tyhjänä niin.
Mistä kummasta sellaisen löytää
sehän on kai rahasta kiin!

Silloin kaikki ol rahasta kiinni,
ei köyhästä kaveriks oo.
Täytyy olla monta autoo ja pyörää
hieno kartano tietenkin!

Katsoin ympärilleni turhaan
ei aroille tilaa jää..
Siellä rahamiehet huiskaa
itsetunto on kohdallaan!

Jos joskus tapaan jonkun,
johon syömmeni ihastuu.
Hälle rakennan pilvilinnan,
jos on kultaiset hilavitkuttimet!

Hänet ohjaan kauneimpaan osaan
joka linnan huipulla on,
jossa timantit kilpaa välkkyy,
kanssa silmies sinisten!

Tietenkin aavistan riskin
joka onnessa aina on,
jos hän ottaa vaik muutaman viskin
pilvilinna voi haihtua pois..

Taitaa parasta sittenkin olla,
sinut itsensä kanssa vaan.
Ei kannata itseään pettää
sehän tosi hölmöä ois!

Kyllä elämässä ihmeitä riittää,
jos mieli on tylsistynyt
silloin mennään maailman ääriin
vaikka köyhiä katsomaan,

Taas kertomista riittää
kuinka köyhiä siellä on
ja itsetuntokin kiittää,
kohta kuitenkin maassa on!

M S
Betta versio, eli justeeraamista on..

tiistai 30. elokuuta 2016

Ei hassumpaa

                                                                                           Helsinki 25.12.1998
Ei hassumpaa


Lohta Norjasta on Suomi on tuonut,
kinkun vetisen on Tanska suonut.
Terävimmät aineet Viro antaa,
juomat sieltä kansa kantaa.
Kaiken mässäilyjen jälkeen,
kuulen lievän ähkäisyn,
velkarahalla,
mutt ei ollut hassumpaa.

Tähänhän se EU vie,
on monelle se mieron tie,
kun johtajamme sorsii omaa kansaa,
se menee ulkolaisen ruuan ansaan.
Direktiivit tehotaloutta suosii,
sieltä saamme taudit,
hormoonitkin suoniin.
Silti kuulen lievän ähkäisyn:
Ei ollut hassumpaa...

M Strandèn


lauantai 27. elokuuta 2016

Runo jäitä porstuaan!


Jäitä porstuaan

Kerran elämän alulla,
tuon neiton kohdata sain.
Hänen silmät vilkkui,
ja mymysi välkkyi,
sitä poika ei vastustaa voi!

Hän etäisyyden piti tietenkin,
sehän selvää olikin kai,
mutta lunta tupahan,
jäitä porstuaan,
sitä unhoittaa koskaan en voi!

Silti pakkasen neitonen
rauhan mielestäin helposti vei.
Hänen silmänsä vilkkuivat
naurunsa helkkyivät,
jota koskaan en unohtaa voi!

Säkenöit mulle yhä enemmän
kuin kuuran kritallit nuo.
mutta lunta tupahan,
jäitä porstuaan,
sitä unhoittaa koskaan en voi!

Mauno Strandén

Valssin sanoja



perjantai 6. toukokuuta 2016

Ei päätä ei häntää

Ajatusleikkiä, ei "päätä ei häntää"

Oi neito sä kaunehin
sä hurmasit sittenkin.
Sun silmies loistetta,
äänesi helskettä,
jäinkin silloin kaipaamaan.

Oi tyttönen salomaan
oli pirteytes koskettavaa
ja askellus kevyttä niin
vartalos sorea, äänesi korea,
kaunista kaunista niin.

Ujosti seurasin, sinua kaipasin,
ajatuksein sekaisin sait.
Ei aihetta, sen suurempaan,
herättit, mun uuteen elämään.
Hetkiä hentoja, mieleni lentoa,
hetket on hetkiä vaan..

m s
Kyllä se valsiin vivahtaa

perjantai 15. huhtikuuta 2016

2016 runo kaverille

2016


Kaverille

Elin kerran kesän, niin kaunoisen
muistot sieltä tulvii viel mielehen.
Niin kauniin kukan mä kohtasin,
joka herätti mielen, vain unelmiin!

Kuin yllä pilvein me tanssittiin
kesäpäivät peittyivät haaveisiin.
Aika tuo kuuluikin kauneimpiin,
oli unelma kaunis, mutta harhaa niin.

Uni kerran päättyi se kestää ei voi,
meidän päivät parhaat ne aika vei.
Kukkaniittyin yllä jos liideltiin,
unelmat kauniit jäi meille muistoihin!

Päivät kerran kun päättyy, ei mitään jää,
jospa viesti pienikin jotain lämmittää..
Tai jospa vietkin, koneeni murskaamoon,
ei pieni viestikään, jää meille muisteloon.

Kertomuksen perusteella..
M Strandén

Kevättä rinnassa (kevät runo)

H:ki7.5.1998 00.10
                  Kevättä rinnassa.


                  Maa kun kiertää auringon,
niin kevät meillä jälleen on.
Kesän kynnyksellä seison,
kuulen äänen, peipon sekä leivon.

Kohta tavalliseks muuttuu,
luonnon juhlahetki tää.
Kaikki ininään kun suuttuu,
itikat kun tulee nää.

Kesän nautinto on poissa,
itikat kun nousee soista.
Mutt lintusia laulattaa,
kun itikoista ruokaa saa

Mauno Strandén H:ki

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Antero ja kaunis nainen

Antero näki kauniin naisen   12.3.2016

Näimpä minä nätin tytön
tytön niin tosi komian.
Hän antoi kauneimman hymyn
kelle hän hymyili?
Katsoin heti taaksenikin,
siellä ei ketään ollut,
olikos minulla nokea nokassa,
taikka puuroa rynnäksillä
taikka paita housun päällä?
Ei mitään näistä,
hän hymyili minulle,
minulle vanhalle pojalle!

Heti hän sulatti syömmein,
siitä aivan hämmennyinkin,
en saanut sanoja suustani,
en mitään järjellistä,
kauniille syömmeni sulattajalle.
Olinko minä paniikissa,
vaiko tuliko hännän alla,
sillä siunatulla hetkellä,
tiaisuus ohi kuin tähden lento,
toivon totisesti toista tilaisuutta!

Anteron kertomuksen perusteella! Mauno Strandén

Ps. antero lähenee jo yli 50 v, mutta luonteva lähestyminen naisen kanssa on hiukan vaikeaa, kun ei tiedä kuinka suhtautua ja mistä puhua! Kovasti avulias kaveri tietokone probleemissa.