Veden uni

14.12.1996

Veden uni

Vesi hetken uupuneena

uneen uinahtaa,

Sieltä sitten kirkkauteen

kohta kurkottaa.

Säkenöivät hanget hetken

kuura oksiin kohoaa.

Kimmel iskee meille silmää,

sädekehän kuukin saa.

Timantteina hehkuu hanki,

ylös nousee kosken henki.

Silloin suuren hiljaisuuden tuntee,

veden unessa kun kulkee.

Vaik hyytävä on lumi tuo,

silti ilon meille suo.

Joskus säkenöivän hohdon antaa,

kohta kulkijan se hyvin kantaa.

Vesi unestaan kun herää,

voimia se silloin kerää.

Kasvit uuden elämän kun saa,

luonto silloin kukoistaa.

Luomakunta kilvan kiittää,

luojan kättä taitavaa.

Elonkierre jälleen sykkii,

elämä on ihanaa..

Mauno Strandén H:ki